Vuoden 1970 päätteeksi Müller valittiin Euroopan parhaaksi pelaajaksi, ensimmäisenä saksalaisena. Müller oli aloittanut Bayern Münchenissä jo 1964 ja maajoukkueessakin vuoden 1966 MM-kisojen jälkeen. 10 maalia vuoden 1970 MM-kisojen kuudessa ottelussa teki sitten hänestä kansainvälisen supertähden. Ehkä se oli myös uran huipentuma, vaikka monta huippuhetkeä tuli vielä myöhemmin. Monien suurpelaajien Pelén, Maradonan ja Messin tapaan Müller oli melko lyhyt, painopiste alhaalla, hyvin vaikea horjuttaa. Müller oli myös tukeva, melkein lihava Puskás-tyyliin. Hän oli myös periaatteessa hidas, vaikka lähtönopeus oli räjähtävä. Monipuolinen yleispelaaja Müller ei ollut, usein kesti kauan, ettei Mülleriä edes huomannut pelissä. Mutta sijoittuminen, maalivainu ja pelinäkemys olivat ainutlaatuisia. Kukaan ei tarvinnut rangaistusalueella yhtä vähän aikaa tai tilaa kuin Müller. Hän oli teknisesti taitava, mutta ei tehnyt kauniita maaleja. Hän survoi niitä ruuhkista kaikilla ruumiinosilla.
En ole varma näinkö vuoden 1972 EM-finaalia, jonka Müller ratkaisi. Vuonna 1974 Müller oli sitten joka paikassa. Ensin Euroopan Cupin finaalissa ja MM-kisoissa, jonka finaalin Müller ratkaisi räjähtävällä kääntölaukauksella. Olin finaalissa fanaattisesti Hollannin puolella ja sillä hetkellä vihasin Mülleriä. Lisää vastenmielisyyttä tuli jatkossa. Müller teki ratkaisevan maalin 1975 Euroopan Cupin finaalissa suosikkijoukkuettani Leeds Unitedia vastaan, lahjotun tuomarin avulla. Myös vuoden 1976 Euroopan Cupin finaali ratkesi Müllerin hankittua vapaapotkun ainoaa maalia edeltäneessä tilanteessa. Kannatin siinä pelissä tiukasti hävinnyttä St. Etiennea, joka pelasi upeaa jalkapalloa. Mutta koskaan ei Müllerin arvostukseni kadonnut, pidän häntä edelleen kaikkien aikojen sentterinä.
Hämmästyin, kun Müller lopetti maajoukkueuran 28-vuotiaana MM-voiton jälkeen. Ehkä hänelle tuli tunne, että kaikki tuli saavutettua sillä suunnalla. 68 maalia 62 ottelussa. Se on mykistävä luku, kun huomioi miten kovia vastustajia vastaan maalit tehtiin. Bayernissa Müller jatkoi vuoteen 1979 ja siirtyi sitten ajan tavan mukaisesti jäähdyttelemään Pohjois-Amerikkaan Fort Lauderdale Strikersiin. Maaleja syntyi Teófilo Cubillasin partnerina operettiliigassakin, mutta ura päättyi 1981. Müller alkoholisoitui pahasti heti uran jälkeen. Mies pääsi lopulta kuiville, mutta Alzheimer iski 2015. Niinpä tämänpäiväinen tieto kuolemasta ei ollut yllätys, mutta masentavaa silti. Lapsuuden sankarit alkavat olla harvassa.
2 kommenttia:
Ehkä kaikkein "suurin" (jos ei kooltaan niin ainakin saavutuksiltaan) hyökkääjä on poissa. Meillä Suomessa taidettiin jotenkin vähätellä Mülleriä, sellainen muistikuva on esim. Häyrisen selostuksista vuoden 1974 kisoista. Jos maalien tekeminen ei ole hyökkääjän tätkein tehtävä, niin mikä sitten?
Müllerin suuruutta kuvaa sekin, missä otteluissa hän teki maaleja. Voitto maali MM-finaalissa, 2 maalia EM-finaalissa, 2 maalia MM-välierässä ja 2 maalia EM-finaalissa. Vuoden 1974 kisoissa ei pelattu välieriä typerän jatkolohkosysteemin vuoksi. Mutta tavallaan Puola-Saksa voidaan nähdä välieränä, jossa Müller teki voittomaalin.Tosin Saksa olisi edennyt finaaliin 0-0 tasurillakin. Müller olisi voinut tehdä maalin vielä vuoden 1970 pronssiottelussa, mutta syötti vielä paremmin sijoittuneelle Overrathille, joka teki 1-0 voittomaalin. Vastaavasti maalikuningas Klose pelasi neljä MM-välierää ja kaksi MM-finaalia. Tuloksena yksi maali välierässä Brasiliaa vastaan.
Juuri näin. Valtavasti maaleja kilpailullisesti korkeimmalla mahdollisella tasolla.
Lähetä kommentti