Virginiasta rohkeasti ESB:tä, 5,7 %. Kirkas kuparinväri, hieman poreilevaa. Neutraalissa tuoksussa hieman karamellia. Maku on maltainen, yleishedelmäinen. Kuiva, ei karamellisuutta. Hyvin kevyt katkeruus jälkimaussa. Eikä sitten juuri muuta. ESB-nimen sijoittaminen olueen on ehkä olutmaailman uskalian liike. Mielikuvat siirtyy välittömästi Fuller's ESB:hen ja sitten lasketellaankin alamäkeen. Benchmark on niin selvä ja saavuttamaton, että kaikki yrittäjät dissautuu lähes välttämättä. Ehkä parempiakin ESBejä on, ehkä olen niitä jopa juonutkin, mutta ei ole jäänyt mieleen. Ja siis marmeladista lähdetään. Jos sitä ei ole, niin bye bye. Tässä ei ole. Punavuoren Ahven, 17.5.2025.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti