Tämä viime vuonna julkaistu teos jäi le Carrén viimeiseksi, jos ei sitten postuumina löydy arkistoista vielä jotain. Selkeä MI6-tarina nykyajassa, tarkkaan ottaen alkupuoliskolla 2018, koska Trumpin ja Putinin tapaaminen Helsingissä mainitaan. Helsinki mainitaan muutenkin usein, mielenkiintoisen kertojapäähenkilön ura sisältää komennuksia mm. Triestessä, Tallinnassa ja Helsingissä. Tapahtumat pysyvät kuitenkin aika tiiviisti Lontoossa, varsinkin joen eteläpuolella Batterseassa. Yksi tiheä ekskursio tehdään tšekkihupikeskukseen Karlovy Varyyn. Yllättävän selkeää suoraviivaista ja jopa koomista kerrontaa irtonaisesti. Hetken jopa epäilin haamukirjoittajan käyttöä, mutta kyllä tässä le Carrén kädenjälki silti on. Saattaa olla koko uran viihdyttävimpiä romaaneja. Poliittisen saarnaamisen mies on lopulta jättänyt taakseen, vaikka tiukkaa Brexit-kritiikkiä tuleekin täyslaidallisia. Trumpia luonnehditaan Putinin paskahuusin siivoojaksi. Sulkapallo on yllättävä keskeinen tekijä tarinassa, jossa on riittävästi juonenkäänteitä. Teoksen alkupuolella punotaan operaatio Rosebudia, jonka keskiössä on ukrainalainen oligarkki koodinimeltään Orson. Loppuratkaisussa on jopa sadunomaisuutta. Moni taiteilija päättää uransa valoisaan kepeään teokseen, mieleen tulee vaikkapa Hitchcock tai Buñuel, näin kävi nyt le Carréllekin. Ehkä ei niin hyvä kuin edellinen A Legacy of Spies, mutta paljon parempi kuin sitä edeltäneet monet teokset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti