Illan toinen Halikonlahti-olut, nyt tosin lahden keskellä jököttävän jättimäisen Kemiönsaaren keskeltä, oikeastaan siis lähes sisämaasta. Kimiton panimo on tasaisesti parantanut tahtiaan. Jos Suomen kolme selvää kärkipanimoa ovat tällä hetkellä Tuju, Olari ja Sonnisaari, niin sitten niiden takana on todella tasaista. Pyöräilytermein kolmikko on tehnyt irtioton pääjoukosta. Siinä takaa-ajavassa pääjoukossa on Kimitokin kiriherkässä kunnossa. Nyt maistoon Kimiton vahva ruisale, 9,5 %.
Keskiruskea samea väri, ei juuri vaahtoa. Portviinimäistä hedelmäistä hieman viinaista tuoksua, ehkä myös rukiin leipäisyyttä. Maku on makeamman hedelmäinen, sherryä, silti jotenkin kuivahko tuntuma, leipäisyys ei tunnu yllättäen epämiellyttävältä, siinä on jotain Pekka Heikkisen ruisleivän ryhdikkyyttä. Ei jälkimakua, mutta juotavuus on aika hyvää. Mausteisuutta on, mutta siitä en oikein saa otetta. Monimuotoisuutta voisi olla enemmän, mutta varsin onnistunut olut Kimitolta. Ostopaikka Helsinki, Redin Alko.
Disclaimer: olen Sonnisaaren pienosakas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti