Olen törmännyt monessa yhteydessä John D. MacDonaldiin ja hänen fiktiiviseen sankariinsa Travis McGee'hin, mutta yhtään teosta en ole lukenut. The Executioners -romaaniin perustuvat Cape Fear -elokuvat ovat ainoat tutut tulkinnat. Nyt sitten lukuun McGee-sarjan esikoisteos vuodelta 1964. Silloin 48-vuotias MacDonald oli julkaissut tätä ennen jo 20 vuoden ajan lähinnä pulp fictionia. Kirjan alkuperäinen nimi on The Deep Blue Good-by, mutta muutettu Kindle-editioon moderniin kirjoitusasuun. MacDonaldia pidetään Floridan rikoskirjallisuuden kantaisänä ja kyllä paikallisväri onkin vahvaa. Mielenkiintoisinta on kuitenkin asuntolaivassa majaileva päähenkilö, joka rahoittaa varhaisen eläköitymisensä keikkahommilla. McGee hankkii takaisin varastettua omaisuutta ja pitää saaliista puolet itsellään. Korkeaa palkkiota McGee perustelee sillä, että hän on viimeinen oljenkorsi, the last resort. Mies ei häikäile väkivallan käyttöä. MacDonaldin tyyli on omaperäinen, erittäin sujuva teksti muuttuu välillä pitkiksi luetteloiksi ja kyynisiksi moraalisaarnoiksi. Naiset kuvataan varsin sovinistisesti ja seksistisesti. Päämiljöö on siis Fort Lauderdalen ja Miamin ympäristö Floridassa, mutta New Yorkissa piipahdetaan, samoin varsin muistettavasti Teksasissa Rio Grande Valleyssa. Lopun toiminnallisuus ja melodramaattisuus tuntuvat persoonattomilta, mutta ehkä johtuu vain siitä, että MacDonaldia on matkittu sittemmin niin paljon. Yhtymäkohtia Cape Fearin henkilöihin ja juoneenkin tuntuisi olevan. Ehkä odotin hieman enemmän, mutta ainakin Travis McGee on persoonallinen luomus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti