Helsingborgilaisessa oluessa niin mukava vanhaa vakoiluveteraania säväyttävä nimi, jotta en voinut olla kokeilematta. 8,5%, imperial IPA. Ulkonäkö juuri sellainen, kun rasputitsa iskee venäläiseen soratiehen sekä keväällä että syksyllä. Tuoksu vihanneksinen, ehkäpä jopa kaalikeittoa. Maussakin vähemmän raikkautta, kalkkisuutta, yrttiä, trooppista hedelmää ripaus, karamellia sitäkin enemmän. Ei ehkä parhaassa kunnossaan, mutta tuskin tämä tuoreenakaan kovin ihmeellinen on ollut. Katkeruutta ehkä enemmän kuin euro-IPOissa yleensä nykyään. Näin huonoa IPAa ei kahden viikon aikana Oregonissa osunut kohdalle. Sori, 1.10.2018.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti