Kolmas vierailu Ateneuminkujan uuteen ihmebaariin, tällä kertaa avajaisiin. Seurapiiriblogistin status alkaa rapautumaan, kun viime aikoina ei ole oikein ehtinyt bileisiin. Täytyy kyllä sanoa, että kutsujakin on tullut huomattavasti vähemmän aikaisempiin syksyihin verrattuna. Nyt siis kuitenkin pääsin Pienen bakkanaaliin. Paikalla naapuriblogisti Jouni Koskinen ja panimopuolelta esim. Ruosniemen Antti Hasanen ja Donut Islandin Mika Oksanen. Suurin osa vieraista kuitenkin aiemmin tuntemattomia, joten ehkä seurapiireissä on henkilöstö jo vaihtunut. DJ Lord Fatty soitti vinyylisinglejä, mies osoittautui muinoin Black Doorissa vaikuttaneeksi Ikke Ikäläiseksi. Kuten Jouni totesi, hyvän DJ:n tunnistaa siitä, että musiikki kuulostaa hyvältä, mutta kaikki kappaleet ovat ennestään tuntemattomia. Juuri näin tapahtui Lord Fattyn soittovalintojen kohdalla. Muuten vapaamuotoista toimintaa, olutta ja pientä purtavaa.
Hanaoluina edelleen samat Cloudwaterin tuotteet kuin edellispäivän tap takeoverissa. Kaksi olutta jäi silloin kokeilematta, joten sain nyt tilanteen paikattua. Light Lager on jenkkityyliin riisillä ryyditetty pohjahiivapläjäys, vain 3,9%. Pilgrim katkerona, Motueka aromina. Yllättävän maukas ja miellyttävä olut, viljainen maltaisuus erittäin hyvin esillä. Tykkäsin paljon enemmän kuin edellispäivän hellesistä. Ennen Cloudwaterin souria nappasin Fuerst Wiacek -tölkin tiskiltä. Pleasures & Treasures, hazy IPAa, 5,5%, Simcoe ja Amarillo. Sameaa ja mehuista, ohuehko. Tuntui aluksi raikkaalta, mutta pieni juuresmainen vivahde alkoi loppua kohti lisääntymään. Ehkä kuitenkin paras kokeilu tältä valmistajalta, vaikka parannettavaa vielä mittavasti onkin. Cloudwaterin viimeinen hanatuote Mandarin Raspberry Sour, varsin vahvaa moderniksi hapanolueksi, 8,3%. Suhteellisen ryhdikästä tarttiutta, täyteläinen kokonaisuus, mutta aivan liian makeaksi hedelmäisyys kehittyy. Huuhtelin vielä suun hellesillä session päätteeksi ja vaelsin lokakuun yöhön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti