Paneman suomalaisten pienpanimoiden lagereiden hanahaltuunotto tuntui etukäteen hienolta idealta. Ryntäsin siis paikalle heti, kun ehdin. Lämmintä edelleen, mutta sadetta Harjun yllä. Epätoivoisesti etsin hanataulusta Sonnisaaren uutta Käpylehmää, jonka tiesin olevan tarjonnassa. Mutta ei ollutkaan, kuljetusfirma oli onnistunut hukkaamaan kegit jonnekin. Musertava pettymys, päädyin traumaattisessa tilanteessa tilaamaan Olutmyllyn tummaa Kehrääjä-lageria. Itselleni täysin uusi panimo, sijaitsee Forssassa, jonka sukulaispoika Juho Juntunen on tunnetusti ristinyt Helvetin Tulirotkoksi. Käsittääkseni taustalla on Juhon saama ylinopeussakko. En ole itse koskaan Forssassa käynyt, joten en pysty ottamaan enempää kantaa asiaan. Kuulin baarissa, että panimon taustalla on Mustialan suunnalla aiemmin vaikuttaneet ravintolayrittäjät. 4,8%, 10€, 40 cl, tarjonnan kallein olut. Varsin pehmeää, matalat hiilihapot, vähän paahteisuuttakin. Kevyesti katkeruuttakin, oikein hallittua.
Vallilan uusi Huivi Pilsner tuoksahti Janne Karilan lasista niin pahasti märältä vanttuulta, että päätin ilman muuta ohittaa sen saman tien. Päätin kokeilla Keppo Pilsiä. Keppo Bryggeri on myös aiemmin tuntematon itselleni, se sijaitsee hämmentävästi Jeppossa, eli suomeksi Jepualla ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Alahärmän ja Uusikaarlepyyn välillä. Tasan 5%, melkein kirkas olut, pehmeä ja maltainen, ruohoinen myös, mutta ei katkeroa. Huono homma pilsin yhteydessä, mutta panimo tuntuu siis lupaavalta. Muuten Paneman tapahtuma kääntyi pahaksi pettymykseksi, lähes kaikki muut oluet vanhoja tuttuja. Lager-teema tuntui todellakin hyvältä etukäteen, mutta toteutus ei nyt onnistunut. Session lopuksi päädyin MBH-konsernin Malmgård Spelt Lageriin, 5,0%. Hieman mausteinen, maltainen, karamellinen, lievästi hedelmäinenkin. Ei mitään virhehorjahteluja, mutta kovin mitäänsanomaton tuote. Panema, 5.9.2019.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti