Valerio Zurlini: La ragazza con la valigia

Orionissa italialainen mustavalkofilmi vuodelta 1961 teinipojan suhteesta Claudia Cardinalen esittämään rutiköyhään tanssijattareen. On heti selvää, että se ei voi kovin hyvin päättyä ja näinhän siinä käy. Ennakoi selvästi Mike Nicholsin The Graduaten ja äskettäin näkemäni The Readerin fiiliksiä. Asettuu rakenteeltaan neorealismin ja modernimman Antonioni-tyylin väliin, mutta kokonaisuutena varsin vaatimaton leffa. Italialaisesta elokuvasta ei ole koskaan puuttunut hätkähdyttäviä kaunottaria, mutta Claudia Cardinale oli minusta ykkönen tässä kovassa sarjassa. Usein Cardinalea käytettiin Viscontin Il Gattopardon kaltaisissa pukudraamoissa, mutta tässä rosoisemmassa roolissa hän muistuttaa jo hieman mahdollista uran huipentumaansa Sergio Leonen C'era una volta il Westissä. Zurlini on itselleni aiemmin tuntematon ohjaaja ja varsin vakuuttavaa jälki sinänsä on, mutta käsikirjoitus ei ole kummoinen. Teinipoika on rikas ja orpo, liian kaavamainen asetelma. Tapahtuu Parmassa ja Adrianmeren rannalla Riccionessa. Parma-osuus laahaa pahasti, mutta loppu on huomattavasti dynaamisempi. Aivan lopun kyyninen huipennus tuntuu päälleliimatulta, sitä ei pohjusteta tarpeeksi.